Se, mitä oikeesti tulin kirjottaa on jotain ihan muuta kuin toi alku.
Tää kuvaa tosi hyvin mun suhdetta vähän kaikkeen tällä hetkellä. Vaikka kaikki näyttää paperilla tosi hyvältä, mulla ei oo kauheen hyvä olla. Mun lukuaineitten keskiarvo on yli ysin, kaikkien aineitten keskiarvo on himpun vajaa ysi.
Mulla on ihanat, rakastavat vanhemmat ja huiput veljet. Mun veljien tyttöystävät on tosi kivoja ja veljenpoika on ehkä maailman sulosin. Mulla on ihana poikaystävä, joka pitää musta huolta ja välittää.
Mulla on kiva asunto ja tarpeeksi rahaa normaaliin elämiseen. Mua ei kiusata. Mulla ei oo ongelmia päihteitten tai tupakan kanssa.
Silti kaikki ei ole hyvin. Jostain syystä mun mieli on maissa, vaikka kaikki tuntuu olevan hyvin.
Mä oon kasvanu poikien keskellä ja tullu aina paremmin toimeen poikien kuin tyttöjen kanssa. On mulla ollu pienempänä tyttöjäkin kavereina ja joskus parhaana kaverinakin. Nykyään mulla on vaan kaksi naispuolista kaveria. Toinen asuu Kuopiossa ja toinen pääkaupunkiseudulla, joten nään niitä tosi harvoin. Sen takia kaipaisin uusia tuttavuuksia täältä.
Haluaisin löytää jonkun, jonka kanssa voisin puhua tyttöjen juttuja ja tehdä asioita, joita en voi tehdä poikien kanssa. Sanoin jonkun aikaa sitten parhaille kavereilleni (kaikki poikia), että haluan pitää niitten kaa tyttöjenillan, kun mulla ei oo tyttöjä joitten kanssa voisin. Haluaisin joskus pitää ihan oikeankin tyttöjenillan, ihan oikeitten tyttöjen kanssa.
Haluaisin löytää kaverikseni tytön, jonka kanssa voin olla oma itseni, tytön, johon voin luottaa, tytön, jonka kanssa voin toteuttaa hulluja päähänpistoja, tytön, jonka seurassa voi vaan olla.. Onko semmosia ees olemassa? Haluan tooositosi kovasti kaverin, joka on tyttö. Anyone?
Ehkä joku päivä elämä alkaa taas näyttää paremmalta. Edes melkein yhtä hyvältä kuin paperilla. Ainakin toivon niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti